Etätyössä on etuja

Korona-aikana etätyö on suositeltavaa kaikille, joille se on mahdollista. MS-tautia sairastaville väsymys ja keskittymiskyvyn haasteet ovat tuttuja, ja moni kokee, että etätyössä näiden hallitseminen on helpompaa. Mutta miten itseään voi johtaa, jotta etätyöstä saa kaiken irti? 

Etätyössä on etuja – ja sudenkuoppiin auttaa suunnitelmallisuus

 

 

”Kotioloissa työskentelyssä on kiistämättömiä etuja. Etenkin työpäivän rytmitystä on helpompi säädellä ja päättää itse, milloin pitää taukoja ja miten ajoittaa vaativimmat, keskittymistä edellyttävät työtehtävät,” kertoo työpsykologi Hanna Poskiparta. 

 

Moni kokee kuitenkin itsensä johtamisen keskellä uudenlaista vapautta haastavaksi. Jotta etätyöpäivä onnistuu, Poskiparta kehottaa kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin: 

 

  1. Mieti, milloin olet energisin ja kohdenna päivän tiukinta keskittymistä vaativat työt siihen ajankohtaan. Rutiinihommia voi säästää hetkiin ja väleihin, jolloin et tunne oloasi niin virkeäksi. Pohdi myös, miten aloitat ja lopetat työpäivän energisoivasti.
  2. Miten rakennat puitteet, jotka mahdollistavat työssä onnistumisen? Onko työpisteesi rauhallinen ja ergonominen? Yksinkertainen vinkki on viedä puhelin tietokoneen vierestä kummittelemasta kauemmaksi, käden ulottumattomiin.
  3. Tunnista oma haasteesi. Onko se väsyminen, tylsistyminen, monen asian kanssa sählääminen tai ajatusten karkaaminen muualle? Mieti keinoja juuri omaan tilanteesi parantamiseen.
  4. Myös suunnitelmat auttavat: millaisia tavoitteita asetat itsellesi työpäivään, viikkoon ja pidemmälle aikavälille. Entä miten arvioit tavoitteiden saavuttamista?
  5. Bonusvinkki on ohjata omat ajatukset positiivisiin näkökulmiin. Kysy itseltäsi jokaisen työpäivän päätteeksi, missä onnistuin ja mistä olen jopa ylpeä. Itsensä ohjaaminen miettimään aikaansaannoksia on paljon tehokkaampaa kuin keskittyminen siihen, mikä jäi tekemättä tai missä ei niin onnistunut.

 

Poskiparta myöntää, että keskittyminen voi olla haastavaa, vaikka puitteet olisivat kunnossa. Hänen mukaansa etätyöpäivissä tauot ovat ykkösasia. Moni pitää kunnon lounastauon, mutta lähityössä palaverista toiseen siirtymisen sivutuotteena syntyvät pienet tauot jäävät pois. Poskiparta suositteleekin ottamaan käyttöön mikrotauot, jotka voivat kestää vaikka vain kaksi minuuttia – ja täyttämään tauon tekemisellä sen mukaan, mitä keho ja mieli tarvitsevat.

 

”Sähköpostin lukeminen ei ole palauttava tauko! Pohdi sen sijaan, haluatko nostaa energiaa vai olisiko parempi vetää henkeä ja pyrkiä rauhoittumaan. Esimerkiksi nopea happihyppely voi parantaa vireystilaa. Jos taas haluaa pudottaa kierroksia, oman rauhoittavan lempibiisin kuuntelu voi olla paikallaan”, Poskiparta havainnollistaa.

Etätyö helpottaa MS-tautia sairastavan arkea

 

MS-tautia sairastavan ja itsekin koronan heti alkumetreillä sairastaneen Outi Lehtosuon elämä on muuttunut merkittävästi korona-ajan ja etätyön myötä. Aiemmin hän teki yhden tai kaksi etäpäivää viikossa, mutta nyt hän on työskennellyt täysin kotoa käsin keväästä saakka.

 

”Työ on muuttunut hyvässä ja pahassa! Ennen kaikkea etätyö on helpottanut arkeani. Avokonttorissa on välillä rauhatonta ja meluisaa. MS-potilaille keskittyminen voi olla haastava asia ja koen, että kotona on paljon helpompi keskittyä”, Lehtosuo kertoo.

 

Poskiparran tavoin myös Lehtosuo painottaa työpäivän rytmittämisen merkitystä.  ”Kotona voin säädellä ihan eri tavoin työpäivääni ja käydä lounasaikaan kävelyllä koiran kanssa. Aamulla voi nukkua vähän pidempään, kun ei tarvitse kiireessä lähteä siirtymään töihin. Minullakin on välillä fatiikkia eli uupumusta ja kaikki tämä helpottaa sen hallitsemista.”

 

Toisaalta Lehtosuo on sosiaalisena ihmisenä kaivannut työpaikan kontakteja, jotka ovat jääneet kokonaan pois.

 

”Yksin työskennellessä käy myös helposti niin, että ihan huomamatta istuu koneen äärellä monta tuntia ja välillä lounaskin unohtuu. Siinä olen koettanut skarpata”, hän kertoo.

Aivot kuormittuvat verkkopalavereissa

Etätyö kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä työpaikalla. Moni ajautuukin Teams- tai Zoom-maratoneihin, joissa verkkopalaverit seuraavat tauotta toisiaan. Ruudun tuijottaminen vaatii aivoilta ponnistelua, sillä ne joutuvat tulkitsemaan vastapuolen viestejä, kun luontaista informaatiota ei saada nonverbaalisen viestinnän kautta. Erityisesti silloin, kun olemme pelkän äänen varassa, aivomme joutuvat tekemään valtavasti töitä paikatakseen puuttuvaa informaatiota.

 

Myös sosiaaliset suhteet ovat kapeutuneet etätyön aikana. Erityisesti ne, jotka tuntevat saavansa ihmissuhteista energiaa, kokevat helposti, että tämä luontainen virtalähde on ehtynyt.

 

Outi Lehtosuo kuuluu tähän ekstroverttien joukkoon. Hänen vinkkinsä on yrittää pitää luontaista yhteyttä työkavereihin yllä, vaikka sitten ruudun välityksellä tai soittelemalla.

 

”Yritän aktiivisesti kysellä työkavereiden kuulumisia etänäkin. On tärkeää puhua muustakin kuin työasioista, jotta yhteisöllinen fiilis säilyy.”

 

Samaa painottaa myös Hanna Poskiparta: ”Kohdatkaa ja kokoontukaa myös ilman tiukkaa agendaa. Antakaa kokouksissa tilaa tunteiden välittymiselle – hyödyntäkää videopalavereissa eleitä isommin, saa peukutta ja näyttää sydäntä, nauraa ja pitää hauskaa. Myös mahdolliset yksinäisyyden tunteet on hyvä nostaa yhteiseen keskusteluun ja pohtia työkavereiden kanssa, millä keinoilla yhteisöllisyyden kokemusta voisi ruokkia.”

 

Jos on jo pitkään tuntunut, että ei saa enää samalla tavalla aikaiseksi, on uupumisoireita ja keskittymiskyvyn ylläpito on haastavaa, kannattaa miettiä, selviääkö tilanteesta omin voimin.

 

”Avun pyytäminen on itsestä välittämistä. Esihenkilösi ja työkaverisi ovat sinua varten. He voivat kuitenkin auttaa vain, jos tietävät, että tarvitset apua. Monessa kohtaa läsnäoleva kuuntelu on jo riittävä tuki. Toisinaan tarvitaan enemmän, vaikkapa prioriteettien ja työn tavoitteiden yhdessä miettimistä. Myös työterveydestä voi löytyä apua”, Hanna Poskiparta muistuttaa.

 

Artikkeli pohjautuu työpsykologi Hanna Poskiparran ja MS-tautia sairastavan Outi Lehtosuon haastatteluihin. 

Sinua saattaisi kiinnostaa

Miten koronavirus on vaikuttanut MS-tautia sairastavien elämään?

Sivulta löydät MS-tautiin liittyvää sanastoa; kaikki sanat aksonista vasta-aineeseen.

Kognitiiviset oireet, kuten muistin ja keskittymisen hankaluudet, on hyvä ottaa puheeksi ajoissa.

 

Biogen-92273 I 9/2021