MS-tauti näkyy suoliston mikrobiomissa

Suoliston mikrobiomi on tutkijoiden kasvavan mielenkiinnon kohteena. Jo nyt on näyttöä siitä, että suoliston hyvinvointi vaikuttaa myös aivoterveyteemme. Myös MS-tautia sairastavien mikrobiomissa on havaittu muutoksia. Voiko MS-taudin oireita helpottaa ruokavaliolla? Entä tarjoavatko nämä havainnot tulevaisuudessa myös hoitokeinoja? 

 

Ihmisen suolisto ja siellä asuva mikrobisto on monimutkainen järjestelmä. Ihan ensimmäisenä on syytä selvittää asiaan kuuluva termistö ja niiden keskinäiset suhteet.

 

”Iho ja limakalvot muodostavat elimistön rajapinnan ympäristöön. Näitä rajapintoja asuttavat lukuisat mikrobit eli bakteerit, sienet ja virukset, jotka muodostavat ihon ja limakalvojen normaalikasvuston. Normaalikasvuston mikrobit ja niiden sisältämä perimäaines eli geenit taas muodostavat mikrobiomin. Mikrobiomi linkittää ympäristön vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään”, kertoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen

 

Perimme mikrobiston vanhemmiltamme, mutta siihen vaikuttaa läpi elämän elintapamme sekä se, millaisessa ympäristössä elämme. Kaikkiaan kannamme mukanamme satoja miljoonia bakteereja. Suolistossa erilaisia bakteereja on tuhatkunta, ja joukko on profiililtaan hyvin yksilöllinen – meistä jokaisella on omanlaisemme valikoima erilaisia bakteereja. 

Dysbioosi on suoliston mikrobiomin häiriötila

Normaalisti mikrobistossamme on vain vähän taudin aiheuttajia ja/tai tulehdusta lisääviä bakteereja. Joskus bakteerien koostumuksessa voi tapahtua kuitenkin ratkaiseva muutos, ja se voi johtaa dysbioosiksi kutsuttuun suoliston limakalvojen tulehdustilaan.

 

Dysbioosissa suoliston seinämä toimii poikkeavasti ja päästää läpi enemmän bakteereita ja muuta suolen sisältöä. Tällöin immuunijärjestelmän tulehdusta ajava ja hillitsevä tasapaino järkkyy ja kallistuu ruokkimaan tulehdusta. Tämä voi olla mekanismi, joka linkittyy yleisemmällä tasolla aivojenkin toimintaan ja voi mahdollistaa autoimmuunipohjaisten sairauksien syntymisen.

 

Matala-asteinen tulehdustila on yhdistetty autoimmuunisairauksiin, joihin MS-tautikin lukeutuu. Samoin se liitetään moniin muihin sairaustyyppeihin, joita tutkitaan parhaillaan kiivaasti. Näitä ovat sydän- ja verisuonisairaudet, liikalihavuus, diabetes, astma ja allergiat sekä jopa keskushermoston rappeumasairaudet kuten Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti. 

 

”Pidän mahdollisena, että dysbioosi liittyy paitsi MS-taudin syntyyn, myös sen kulkuun. Tähän liittyy toisaalta muna-kana-kysymys: ovatko MS-tautiin sairastuneen suoliston mikrobiomimuutokset syntyneet taudin tai sen lääkityksen tuloksena vai onko suolisto muuttunut ensin ja tauti puhjennut vasta sitten. Tätä ei kukaan varsinaisesti vielä tiedä”, Juha Multanen sanoo.

 

Ruokavalio keskeisessä asemassa

Se, mitä MS-tautia sairastava voi tehdä suolistonsa hyväksi, on pitää hyvää huolta ruokavaliostaan. Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen on tutkinut vuosikymmeniä bakteerien vaikutuksia elimistöömme.

 

Huovisen mukaan ravintokolmio luo hyvän perustan suolistoystävälliselle ruokavaliolle. Kasviproteiinit, vihannekset, marjat ja hedelmät, kala sekä sopivissa määrin pähkinät ja täysjyväviljat ylläpitävät terveyttä edistävää bakteeristoa.

 

Erityisen tärkeässä asemassa suoliston epätasapainohäiriön estämisessä ovat kuidut. 

 

”Suoliston mikrobit tarvitsevat oikeanlaista ravintoa. Jos ravintoa ei ole saatavissa, mikrobit alkavat nakertaa ravinnokseen suolen seinämän limakalvoa. Kun suolen seinämä ohenee, alkaa se päästää läpi enemmän bakteereita ja muuta suolen sisältöä. Tällöin immuunijärjestelmän tulehdusta lisäävä ja hillitsevä tasapaino järkkyy ja kallistuu ruokkimaan elimistön tulehdusta”, Huovinen kuvaa.

 

Hän kehottaa syömään kuusi kourallista kasviksia päivässä. Tällöin saamme riittävästi kuituja, joista suoliston bakteerit muodostavat lyhytketjuisia rasvahappoja, elimistön rakenneaineita.

 

Sokeri, suola ja punainen liha puolestaan edistävät tulehdusreaktiota, joten niitä kannattaa välttää myös terveen suoliston näkökulmasta. 

Jokaisen mikrobiomi on erilainen

Kun tutustuu bakteerien hyviin vaikutuksiin, herää nopeasti kysymys, voisiko MS-tautia sairastava paikata mikrobiomiaan ottamalla probiootteja. Juha Multanen torppaa ajatuksen, sillä tulokset eivät ole aina sellaisia kuin odotetaan. Pitää myös muistaa, että jokaisen mikrobiomi on yksilöllinen. 

 

"Kun otetaan vaikkapa antibioottikuurin yhteydessä probiootteja, ei aina välttämättä saavuteta toivottuja tuloksia suoliston mikrobiomissa", Multanen huomauttaa.

 

Hänen mukaansa mielenkiintoista on se, että tulevaisuudessa, tutkimustiedon lisääntyessä, tilanne voi olla toinen. Vaikka immunologiset lääkkeet tulevat pysymään tärkeimpänä hoitomuotona, voidaan ehkä jatkossa sen ohella määritellä potilaan mikrobiomin ominaispiirteiden pohjalta mahdollisia tukikeinoja tämän liitteeksi. Tällöin kyseeseen voisi tulla jopa yksilöllisesti räätälöidyt probioottivalmisteet. 

 

Tutkimusta ja tietoa tarvitaan kuitenkin vielä paljon. 

 

 

 

Artikkeli perustuu neurologian erikoislääkäri Juha Multasen esityksiin 7.10.2021 ja 21.10.2021 Helsingissä sekä haastatteluun 1.11.2021, sekä mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori Pentti Huovisen esitykseen 21.10.2021 Helsingissä ja haastatteluun 25.10.2021.

Sinua saattaisi kiinnostaa

Mikrogliasolut keskittyvät immuunipuolustukseen ja ovat myös keskeinen tekijä MS-taudin kehittymisessä.

Rentoutuminen on tärkeä tapa parantaa terveyttä. Rentoutunut mieli tukee myös yöunta.

Kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä?

 

Biogen-92273 I 9/2021