MS-tauti ja kognition seuranta

MS-tautiin liittyy toisinaan kognitiivisten toimintojen eli muistin, keskittymisen, sanahaun, ympäristön hahmottamisen tai toiminnan nopeuden / joustavuuden hankaluuksia. Kognitiivisia rajoitteita ilmenee sairauden kuluessa reilulla puolella sairastavista. Tavallisimmin rajoitteet ovat lieviä eikä laaja-alainen kognitiivisten toimintojen heikentyminen ole tyypillistä.

MS-tautiin liittyvät kognitiivisten toimintojen rajoitteet voivat olla joko ohimeneviä tai pysyviä. Ohimeneviä rajoitteita voivat aiheuttaa esimerkiksi mielialan alavireisyys, pahenemisvaiheet tai MS-taudille tyypillinen uupumus. Ohimenevät rajoitteet väistyvät, kun mieliala palautuu tai pahenemisvaihe tai uupumus hellittää. Pysyvämpiä rajoitteita aiheuttavat MS-tautiin liittyvät, erityisesti isojen aivojen alueelle paikantuvat, keskushermostomuutokset.

Tyypillisimpiä MS-tautiin liittyviä kognitiivisia hankaluuksia ovat muistamisen rajoitteet. Tavallisimmin ne ilmenevät joko työläytenä painaa mieleen uutta asiaa tai vaikeutena palauttaa mieleen jo opittua.

Yleisimpien kognitiivisten oireiden joukkoon lukeutuvat myös tarkkaavaisuuden ongelmat. Useamman asian yhtäaikainen tekeminen / seuraaminen voi tuntua entistä vaikeammalta. Keskittyminen voi olla häiriöalttiimpaa tai huomion keskittäminen pidemmäksi aikaa haluttuun asiaan voi tuntua työläältä ja uuvuttaa tavallista enemmän.

Osa sairastavista kertoo havainneensa ajattelutoimintojen hidastuneen tai toiminnan joustavuuden heikenneen. Asioiden hoitamiseen pitää varata aiempaa enemmän aikaa ja huomioida etukäteen, ettei toiminta aina toteudukaan ennalta suunnitellulla tavalla. Toiminnan joustavuuden väheneminen saattaa näkyä mm. aiempaa herkempänä ärtyvyytenä.

MS-taudin yhteydessä voi esiintyä myös sanahaun hankaluutta – varsinkin väsyneenä tututkin sanat voivat yllättäen olla kateissa. Joissakin tapauksissa myös ympäristön hahmottaminen, esim. tutuissa paikoissa liikkuminen, voi vaikeutua.

Kuten ei muidenkaan MS-oireiden, ei myöskään kognitiivisten oireiden ilmaantumista voi ennustaa. Ne voivat olla sairauden ensioireita tai ilmetä sairauden edetessä. Kognitiivisilla oireilla ei ole selkeää yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn. Kognitiivisten oireiden mahdollista etenemistä ei niin ikään ole helppo ennustaa. Tutkimusten mukaan sairastavan kognitiivinen aktiivisuus suojaa ainakin jossakin määrin kognitiivisten häiriöiden ilmaantumiselta ja etenemiseltä.

Arjen aktiivisuus, mm. uuden oppiminen, harrastukset ja vireät ihmissuhteet suojaavat kognitiivista toimintakykyä!

Oireenmukaista lääkehoitoa kognitiivisiin oireisiin ei ole, mutta sairauden kulkuun vaikuttavat lääkkeet todennäköisesti hidastavat kognitiivisten oireiden ilmaantumista ja etenemistä.  

Jos havaitset arkipäivää rajoittavia tai mieltäsi askarruttavia kognitiivisia hankaluuksia, kerro havainnoistasi läheisillesi. On hyvä kuulla, ovatko läheisesi huomanneet muutoksia toimintakyvyssäsi tai toimintatavoissasi. On paikallaan ottaa asia puheeksi myös MS-hoitajan ja hoitavan lääkärisi kanssa, joka voi tarvittaessa ohjata sinut neuropsykologiseen arvioon.

Neuropsykologinen arvio perustuu tehtäviin, joilla arvioidaan kognitiivisten toimintojen sujuvuutta ja pyritään määrittelemään sekä mahdolliset rajoitteet että vahvat alueet. Jos tutkimuksessa tulee esiin rajoitteita, jotka heikentävät toimintakykyäsi, on mahdollista, että saat suosituksen neuropsykologiseen kuntoutukseen, josta saat apua kognitiivisten rajoitteiden kanssa pärjäämiseen samalla tavoin kuin voit saada fysioterapiasta tukea fyysisten rajoitteiden kanssa selviytymiseen.

Seuraavassa muutamia vinkkejä kognitiivisten hankaluuksien kanssa selviytymiseen.

• Jos epäilet muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa ja muutokset vaikeuttavat arkipäivää, kerro asiasta läheisillesi ja MS-hoitajallesi tai hoitavalle lääkärillesi.
• Huomioi sairauden aiheuttamien oireiden myötä ilmenevää väsymystä järjestämällä itsellesi taukoja ja asettamalla vaatimustaso voimiesi mukaiseksi.
• Kognitiivisten rajoitteiden kanssa elämistä voi helpottaa monin tavoin, mm. muistihankaluuksiin tai keskittymisvaikeuksiin on saatavilla erilaisia apu- ja tukikeinoja sekä harjoitusmenetelmiä.

Lisää tietoa löydät mm. Neuroliitto ry:n julkaisemasta oppaasta Kognitio – Kognitiiviset oireet MS-taudissa.

Artikkelin on kirjoittanut neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti Päivi Hämäläinen.

 Biogen-37452 | 4/2020